Kirjasta saatu idea

Sain joululahjaksi Talviunelmia-kirjan ja olen tänään nauttinut antaumuksella sen kuvista ja tunnelmista. Eräällä verannalla oli ihana kattaus, jossa riisiposliiniastioita käytettiin kynttilälyhtyinä.

Siitä huomasinkin, että meidän vanhoja pieniä Arabian riisiposliinisia "mokkakuppeja" voisi myös käyttää tuikkuastioina kattauksessa. Niinpä heti kokeilinkin niitä, ja yläkuvissa kupit ovat pikatestissä joulunpunaisella liinalla. Kuvioinnista läpi kuultava valo on kyllä aika tunnelmallinen.

Alakuvassa kirjassa ollut inspiroiva kuva, joka on Tomi Parkkosen ottama. Ja koko kirjan kansikuva, jos vaikka et ole vielä törmännyt Talviunelmia-kirjaan.




Luulenpa, että kokeilen noita kuppeja tuikkuineen jossakin vaaleassa kattauksessa.

Marjainen lyhty ja joulua

Näillä lyhtykuvilla toivotan Sinulle oikein hyvää ja rentouttavaa Joulua!

Syksyllä keräsin talteen kauniita pihlajanmarjoja, suljin kassin ja jätin sen ulos katokseen. Siellä marjat ovat olleet kohmeisina odottamassa joulun tuloa. Jäädytin niistä kakkuvuoassa lyhdyn ja toivon, että pakkasta riittää pitämään lyhdyn jäässä.

Se näytti niin kauniilta, että tyttö täytti heti toisen satsin. Tässä tehdään vielä marjaisempaa lyhtyä. Tämä on ihanan helppo tapa nauttia näistä punaisista marjoista lumen keskellä.


Näistä tunnelmista siirryn keittiöön leipomaan tai paistamaan laatikoita, pitäisi vielä päättää, kummat teen ensin. Mukavia joulupuuhia sinullekin!

Astu kylppäriin!

Vihdoinkin voin esitellä valmiin kylppärin. Ellet tiedä, miltä kylppärimme näytti aikaisemmin, kurkista tänne.

Tavoitteena oli saada aikaan valoisa ja käytännöllinen kylppäri pieneen 2,4 neliön tilaan. Halusin selkeän ja ajattoman kylppärin, joka ei riitelisi vanhan asuntomme kanssa. Halusin myös säilyttää ripauksen vanhaa, vaikka lähes kaikki menikin uusiksi, viemäröinneistä valaistukseen.


Vanha alkuperäinen lavuaari säilytettiin, sillä tykkään niin sen muodoista. Tavaroille tarvittiin säilytystilaa, joten ainoa järkevä ratkaisu oli hankkia perinteinen peilikaappi, johon mahtuu tavaraa aika lailla. Tähän tilaan ei olisi mahtunut esim. peiliä ja erillistä kaappia rinnakkain. Kaappi on IDOn mallistosta.

Yläkuvassa lavuaarin takana on myös "vaatehuoltopiste", johon hankimme vanhan peruspatterin tilalle REJ Designin pyyhekuivaimen, joka on osoittautunut yllättävän kuumaksi ja tehokkaaksi. Lisäksi samaan nurkkaan laitettiin valmius pesukoneelle.


Suihkuosastolla on nyt toivomaani tilaa ja luksusta, nimittäin nuo kääntyvät IDOn suihkuovet. Käyttöasennossa ne vievät tilaa aikaisempaa vähemmän ja ovat muutenkin ilmavat. Sekä allashana että suihkuhana ovat myös uusiutuneet. Niin, ja pönttökin on vaihtunut ja muuttanut hiukan lähemmäksi ovea.

Mutta ehdottomasti parasta on se, että suikuseinät voi kääntää pois edestä, jolloin tilaa tulee kummasti lisää:


Lattiakaakeleiksi tuli Pukkilan Natura-laatat, sillä tilan pienuuden ja lattiakaivon kaadon vuoksi en voinut ottaa sitä erästä kaunista valko-beige-ruutuista isompaa laattaa. Mutta tykkään kyllä tästä lattiasta.

Ja erityisesti tykkään tietysti näistä vanhoista jutuista, eli lavuaarista koko komeudessaan ja noista emalinaulakoista.




On ollut mukava huomata, kuinka siistiä jälkeä laatoittaja teki, vaikka seinät eivät todellakaan ole suorat. Samoin putket on vedetty tosi siististi, vaikka pintavedot aluksi arveluttivatkin. Juuri putkien vuoksi päädyttiin lopulta myös kylppärin katon laskemiseen ja panelointiin, vaikka surinkin sitä, että ihana vanha (mutta epäkäytännöllinen) tuuletusräppänä menetettiin tässä muutoksessa. No, tilalle saimme kyllä sen parannuksen, että kosteus imetään nyt koneellisesti pois.

Kaikenkaikkiaan on kyllä ihanaa, kun kylppäri on remontoitu. Täällä on tosi mukava piipahtaa.


Näissä merkeissä taidan käydä iltapesulle :)

Luukku 14: ihan pian!

Eihän minulla oikeasti ole joulukalenteria, mutta nyt tuntuu ihan siltä, kuin olisin avaamassa niitä viimeisiä luukkuja ennen H-hetkeä. En ole ehtinyt edes odottaa joulua, sillä olen odottanut vain tätä:


Arvaapas, mitä esittelen sinulle ihan pian :)

Juhlamieltä...

Pakkaspäivän reissulla piipahdin vanhassa puutalossa toimivaan kahvilaan. Joulutunnelma oli vastassa jo ovella, sillä eteiseen oli koristeltu tämä kuusi. Ihana perinteinen kuusi lippunauhoineen ja lankakoristeineen. En olekaan ennen tavannut kansallispukuisia neitokaisia joulukuusessa, mutta hauskoilta ne näyttivät:


On muuten mukavaa päästä joulutunnelmaan jossakin, sillä ainakaan kylppärimme tienoossa ei vielä ole havaittavissa kovin jouluista näkymää :) Laatoitus on nyt tehty, mutta muita asennuksia on vielä edessä. Ehkäpä ensi viikolla...


Suomi-henkisen kuusen tunnelmissa alan kuitenkin odotella itsenäisyyspäivää.

Aurinkoista joulukuuta!

Marraskuun pimeyden jälkeen joulukuu voi alkaa näinkin aurinkoisissa merkeissä. Tässä rannassa on hauska katsella jäitä, joista kokematon ei meinaa tietää, ovatko ne menossa vai tulossa.


Päivällä auringonvalossa joulu tuntuu olevan kaukana, mutta illalla kynttilänloisteessa sen lähestyminen on helpompi uskoa. Niinpä taitaa minunkin huushollissa olla aika aloittaa joululahjahankinnat ja muut valmistelut.

Hyvää joulukuun ensimmäistä sinullekin!

Hitunen talvea

Tulihan tänne hitunen talvea. Kuten kuvasta näkyy, lunta on katoilla, puiden oksilla ja jopa maassakin. Tämä vähäinenkin määrä piristää arkea yllättävän paljon. Enemmänkin toki saisi tulla, ja mielellään ennen joulua :).


Sisällä olen siirtynyt polttelemaan kynttilöitä ja kutomaan, niin kuin yksi jos toinenkin kuulostaa tekevän. Työn alla on nyt tämä palmikkoinen kaulahuivi itselleni.


Niin, kyllä se remonttikin etenee. Harmittaa, kun en tajunnut kuvata meidän kaikkien iloksi, miltä noin 60 vuotta vanhat viemäriputket näyttävät :) Sanoisin, että ruostuneilta ja jopa tukkoisilta... Kaikki putket on vaihdettu, ja lattia täytetty ja valettu. Tällä viikolla pitäisi sitten seinillekin tapahtua jo jotakin. Odotan kyllä innolla kylppärin valmistumista.

Ripaus arkiluksusta

Malttamattomana kävin ostamassa uudistuvaan kylppäriin vähän arkiluksusta: kauniin ja ah-niin-ihanantuoksuisen Methodin nestesaippuan. Pullo onnistuu muovisenakin olemaan aika ylellinen.

Methodia ei kuitenkaan ihan jokaiseen sienimetsäkäsien tai hiekkavarpaiden pesuun kannata käyttää, joten matkaan lähti hiukan arkisempaakin saippuaa. Tykkään myös tuosta Nature-tekstisestä saippuapullosta.


Myös kylppärin uutukaiset pinnat saivat oman Methodinsa odottelemaan. Daily shower, näinköhän sitä suihkutilaa jaksaisi ihan päivittäin kiilloitella :)


Ja sitten vielä syyskuun Glorian kodista lainattua kuvamateriaalia eli kurkistus erään maalaistalon kylppärin arkiluksukseen. Ollapa itselläkin tuollainen ihana ikkuna altaan takana! Mutta katsopa kuvaa tarkemmin: tuo lavuaari on samaa sarjaa minun lavuaarini kanssa :) Jutun mukaan se tuli pelastetuksi kierrätyskeskuksesta.


Näissä tunnelmissä toivotan hauskaa sauna- tai kylpyiltaa sinullekin!

Odottelua ja ostoksia

Kylppäririntamalla on alkanut tapahtua, mutta minun kohdalla se on pelkkää odottelua. Kaikki ei tule tapahtumaan kädenkäänteessä, sillä betonilattia avataan ja kaikki viemäröinnit sun muut vaihdetaan. Eli kaakeleita ei kuulemma tarvita ihan lähipäivinä :)

Olen kuitenkin kierrellyt kaupoissa ja valinnut sekä kaakelit että muut tykötarpeet. Ja harmi, sitä erikoisempaa lattiakaakelia en voi ottaa laattojen koon (20*20cm) ja lattian kaatojen vuoksi. Palasin siis alkuperäiseen pelkistettyyn versioon. Innolla odotan kuitenkin mitä tahansa face liftiä :)


Yläkuvassa pari pientä piristeostosta, jotka yllättäen näyttävät olevan vähän samanvärisiäkin. Sydänmobilen värit lumosivat minut, kun kävelin Indiskan näyteikkunan ohi, joten poikkeuksellisesti päädyin sisään hankkimaan "välikausikoristeen". Kuvissa ovat myös pieneltä kirpparilta 50 sentin kappalehintaan hankitut uudet pyyheliinat.

Lopuksi vielä "viikon löytö" eli löysin lempikirpparilta tuon isomman Finelin valkoisen kasarin huimaan yhden euron hintaan. Sisäpohja oli tosin aluksi vaaleanruskea noin sentin korkeuteen, mutta vanhat konstit tepsivät, ja nyt kasaria voi sekä esitellä että käyttää.


Hyvää ja talvista viikkoa! Jokohan sitä lunta ihan oikeasti tulisi?

Aamusta iltaan tai päinvastoin

Ihanan rauhallinen aamu! Aloitin sen lojumalla sängyssä selailemassa sisustuslehdistä niitä kylppärivinkkejä, vieläkin. Jospa sinne sittenkin pitäisi saada jotakin eloa seiniin. Tuntuu vain, että pienessä tilassa seinien koristeet eivät erotu, kun aina on edessä suihku, allas, pytty tai patteri. Näkyisivätkö raidat tai koristekaakelit minnekään?


Mistä tietää, että asia on mielessä aamusta iltaan tai päinvastoin? Illan jälkeen näkymä olohuoneessa paljastaa sen. Sohvalla on pino kaakeliesitteitä, jotka ennen nukkumaan menoa vielä plarasin läpi. Pöydällä esite hanoista, joista juttelin mieheni kanssa.




Asioita on siis vielä auki ja mielelläni tulisin blogivierailulle, jos sinulta löytyy kylppärin tai vessan sisustuksesta kuvia!

Nyt ulos aurinkoiseen, mutta vietävän tuuliseen syyssäähän!

Kylppäri mietinnässä

Kylppärin remontti lähestyy. Tässä asunnossa ei tarvitse surra sitä, että kylppärissä olisi ahdistavat edellisen asukkaan valitsemat kirjavat kaakelit kaikkine boordeineen. Ei todellakaan, sillä tätä kylppäriä ei ole remontoitu varmaan ikinä ;-)


Lattian mehiläiskennokaakelikin on jo ehtinyt tulla uudelleen muotiin :) Eikö olekin hieno retroväritys ja upea kuviointi ;)

Ethän huomaa kauheaa kulahtanutta suihkukaappia, jota olen joutunut sietämään jo vuoden. Mutta huomaa tuo vanha liikuttava allas, joka alkaa pikku hiljaa nousta säästettävien juttujen listaan :) Se on todennäköisesti ihan alkuperäinen noin 50-lukulainen.


Koska tila on pieni (1,6m * 1,5m), emme enää laita suihkukaappia, vaan ehkä kääntyvät ovet. Kaakeleita olen katsellut pää pyörällä ja seinille tulee varmasti himmeät kermanvalkoiset laatat. Mutta mitä lattialle? Valkeaa, harmaata, vaaleanruskeaa, keskiruskeaa vai ruudullista?


Tavoitteena on valoisa ja raikas kylppäri, jossa toivottavasti ei ole liikaa krominhohtoa! En oikeastaan kaipaa kromia yhtään, mutta rättipatterissa eli pyyhekuivaimessa kromi näyttää väistämättömältä.

Tällaiset mietelmät täällä tänään. Huh, remontti on jo ihan ovella ja valinnat ovat aivan kesken!

Tuoli

Viiden minuutin visiitti kirpparille tuotti pari viikkoa sitten tällaisen hankinnan: kaksi Suomen Puutyö Oy:n konstailematonta tuolia 5 euron kappalehintaan. Nämä yksinkertaisesti tuntuvat kuuluvan asuntoomme, joka on selkeälinjaisessa 50-luvun kerrostalossa.


Tuoli puhuttelee minua yksityiskohdillaan. Istuinosa on hauskasti irti selkänojalinjasta, takimmaisten jalkojen sivuprofiilia on tyylitelty kaarevalla muodolla ja selkänojan kiinnitykset on peitetty puisilla nupeilla.


Tuoleja on kaksi, ja ne odottavat kevyttä puuosien käsittelyä sekä uusia kangaspäällisiä. Mietin vielä, millä puuosat käsittelisin. Kangas sen sijaan on jo valittuna.


Oikeastaan ihastuin näihin tuoleihin jo ennen kuin näinkään niitä kirpparilla :) Habitare-messuilla oli nimittäin samantyyppinen kunnostettu tuoli, joka jäi heti mieleeni.

Nuorisokin näistä tykkäsi: loppusijoituspaikka on kuulemma tytön tulevassa opiskelijaboksissa ;)

Oi syyskuu!

Minulle on tapahtunut jotakin: minä kaupunkilainen olen ihastunut metsiin! Odotan viikonloppuja, että pääsisin metsiin kulkemaan, ja keräilemään sieniä tai marjoja. En tosin ihan mihin tahansa metsään, mutta mielellään johonkin kauniiseen. Kaikkein kauneimpia ovat metsät, joissa sammal ja jäkälä muodostavat laikkuina ihanan maton kävelijälle. Sienet nostavat päätään, paitsi ne jotkut, joita juuri haluaisin nähdä.


Kauniit sammalmatot on tietysti kuvaamatta, sillä kukapa voisi kulkea sankon, sieniveitsen, poimurin, puhelimen, kameran ja muiden tykötarpeiden kanssa vaivatta luonnossa :)

Omenainnostukseni jatkuu myös. Edelliseen omppupostaukseen sain Siniltä vinkin pakastaa omenoita ihan raakoina viipaleina. Sain vielä sankollisen omenoita ja kokeilin tuota pakastamista, samoin viipaleiden kiehauttamista sokerin kanssa. Leivoin myös pakasteeseen omena-juustotortun vuosien takaisella ohjeella. Omppujen osalta talvikin voi tulla!


Olipa ihana viikonloppu. Syyskuu on niin hienoa aikaa, että tässä kohtaa pitäisi olla lomaa!


Lisäys:
Kanelinmakuinen omena-juustotorttu

Pohja:
100 g margariinia
0,5 dl sokeria
1 muna
2,25 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja levitä taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte:
4 omenaa
0,5 dl sokeria
1 tl kanelia
Viipaloi kuoritut omenat ja aseta ne limittäin pohjataikinan päälle. Ripottele päälle sokeri ja kaneli.

Pinnalle:
1 rasia (170 g) Naturel Creme Bonjouria (tai muuta maustamatonta tuorejuustoa)
1 dl maitoa tai omenamehua
0,75 dl sokeria
2 munaa
Notkista juusto, sekoita siihen neste, sokeri ja munat. Kaada seos vuokaan.

Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia.

Lautasista parhain

Minulla on varsinaisesti kolmet lautaset: Teemat, Pentikin Ainot ja nämä kuvassa olevat ruskeakukkaiset Arabian Elina-peruslautaset, jotka ovat ihkaensimmäiset omat lautaseni. Ja mikä onkaan lautasista parhain?
- Arabian kukkalautanen!

Hyvä arkilautanen on sopivan kokoinen, kestävä ja kevyt käsitellä. Nuo kaikki toiveet täyttyvät suosikkilautasmallissani. Koska omia lautasiani on jäljellä enää viisi, olen ilahtuneena ostanut kirpparilta samanmallisia Arabian lautasia lisää.


Ensin löysin 6 kpl kultareunaisia ja viime viikolla löysin vielä nuo kaksi turkoosinvihreäkuvioista Oliviaa. Näitä tulokkaita kyllä ihailen!




Tuossa reunakoristeessa on jotakin, josta pidän. Se vaikuttaa 50-lukulaiselta, mutta on oikeasti uudempi. En panisi pahakseni, vaikka tielleni osuisi samaa tyyliä oleva kulho.

Yötä myöten

Onnekkaana omppujen saajana olen täällä puuhaillut ihan yötä myöten. Olen tehnyt mehumaijalla mehua ja kattilassa hilloketta, ja mukavaa on ollut.


Lasitölkit ja vanhanajan pullot olisivat kyllä näihin ne ainoat oikeat, mutta käytännöllisyys menee nyt kauneuden edelle, sillä pakastan kaiken, ja siihen nämä muoviset ja kulmikkaat astiat ovat tosi toimivia.


Pöydällä näissä kuvissa on Tampellan Teleprint-kankaasta ommeltu liina, joka oli lapsuudenkodissani käytössä ehkä joskus 70-80 -lukujen vaihteessa. Liina valittiin reippaille kaverikekkereille, jonne leivoin kokeeksi pätkiskakun. Kakku maistuu reilusti minttusuklaalle ja on oikein hyvää myös kahvin kanssa. Pätkiskakun resepti on täältä. Minä jätin tosin kuorrutteen ohueksi, ettei kakusta tulisi liian makea.


Yötä myöten olen välillä tehnyt myös työhön liittyviä asioita. Uudessa työssä on tosi mukavaa, mutta kaikenlaisen uuden opetteleminen vie vielä puhtia myös illoista.

Pari postausta on täällä pitänyt jättää välistä, kun en ole päässyt yhteisymmärrykseen kuvakollaasiohjelman kanssa, ja olisin niin halunnut laittaa kollaaseja :) No, ehkä sitten toisella kertaa!

Tulipa sopivasti

Kiitokset Meijerielämän Lumikolle sopivaan saumaan tulleesta tunnustuksesta! Tällä viikolla se tuntui erityisen hyvältä!

Tunnustuksen mukana sain kolme tehtävää.

Ensiksi jaan tämän tunnustuksen viidelle blogille, joista pidän ja jotka inspiroivat minua. Tällä kertaa sellaisilta tuntuvat:

• Tunnelmaa, juuri sen tunnelman vuoksi
• Apinalandia, elämänmakuisten juttujen ja kuvien vuoksi
• Kirsikkapuu, mukavien juttujen ja käsillä tekemisen vuoksi
• Siltakulma, rauhallisten ja tunnelmallisten juttujensa vuoksi
• Päärynäpuun alla -blogiin siirtyvä Hattarakaruselli, jonka leivonta- ja juhlapostauksiin tämä tunnustus sopii niin hyvin.

Toiseksi kerron kolme asiaa, joita rakastan:
1. Rakastan erästä pikkukaupunkia! Niin paljon, että voisin kirjoittaa tämän kaikkiin kohtiin!
2. Tykkään taitoluistelusta, fanitan.
3. Tykkään aikaisista aamuista, jolloin olen liikkeellä etuajassa.

Kolmanneksi kuva, josta tykkään ja miksi. Koska tunnustuskuvakin on ruokaan viittaava, nappaan kesäkuvista tämän:

Kuva on otettu berliiniläisessä italialaisravintolassa :) Tämän kattauksen punaiset värisävyt olivat niin reippaat, että otin kuvan. Tykkään kuvasta siksi, että se välittää minulle edelleen sitä tunnelmaa, mikä tuolla ruokaillessa oli. Ja siksi, että kattauksestakin tulee kaunis aika yksinkertaisin asioin. Harmillisesti vaan tuota kynttilää ei sytytetty, koska oli vielä päivä.

Näiden sanojen ja kuvan kanssa lähetän tunnustuksen eteenpäin. Toivottavasti tunnustuksen saajat ehtisivät ainakin kertoa itsestään kakkosen ja kolmosen, sekin olisi mukavaa.

Just mun!

Viime viikkonloppuna koin kirpparilla kunnon löytöhurmion, kun lopultakin sain, mitä olen halunnut. Tällaisen vanhan, kauniin ja kermanvalkoisen Valinten pöytävalaisimen. Sen selkeä muoto ja tyyli jaksavat miellyttää silmääni.


Olisikohan tämä lamppu 50-luvulta? Tykkään sen vanhasta valokatkaisijasta ja tuosta ruuvista, jolla kuvun asentoa säädetään. Lampun varsiosa kiiltää, ja lamppu toimii kuin enkeli.

Mitä muuta tältä löydöltä enää voisi toivoa? Edullista hintaa ehkä? Oli ihan pakko tuulettaa kirppiksellä, sillä tämä kaunokainen maksoi kaksi euroa :)


Kokeilin juuri nopeasti kuvakollaasin tekemistä tuossa yllä. Pienellä testauksella se tuntui ihan hauskalta ja paremmalla ajalla sillä voisi tehdä kauniimpaakin jälkeä.

Loppukesän tuulia

Kesäloma päättyi ja kesän loppu häämöttää, halusin sitä tai en. Ensin se tuntuu niin haikealta, mutta sitten syksyn tuleminen alkaakin tuntua ihan kivalta.

Olen aloittanut uuden työn, ja se tuo uutta tarmoa. Vapaalla voin onneksi höllätä tahtia ja nauttia kesän iloista.


Loppukesän tuulia on myös päätös kylppäriremontista. Pikku hiljaa on siis mietittävä laattoja, lavuaaria ja muuta tarpeellista. Vaikka en tiedä, raskinko luopua vanhasta 50-luvun lavuaarista.

Saksalainen parveke

Ranskalainen parveke on meille terminä tuttu, mutta millainen voisi olla saksalainen parveke? Berliiniläisiä parvekkeita vilkuilleena voisin sanoa, että saksalaisilla on ihana tapa koristella parvekkeita, olipa parvekkeen tyyli mikä tahansa.

Istutukset eivät aina ole prameita, mutta tunnelma voi silti olla viehättävä, kuten näillä kauniiden talojen parvekkeilla:




Uudemman talon eleganssia...


ja arkisempaa, mutta suloista kauneutta:


Mutta tätä taloa ja tuota yläparveketta en lakkaa ihastelemasta!