Oi syyskuu!

Minulle on tapahtunut jotakin: minä kaupunkilainen olen ihastunut metsiin! Odotan viikonloppuja, että pääsisin metsiin kulkemaan, ja keräilemään sieniä tai marjoja. En tosin ihan mihin tahansa metsään, mutta mielellään johonkin kauniiseen. Kaikkein kauneimpia ovat metsät, joissa sammal ja jäkälä muodostavat laikkuina ihanan maton kävelijälle. Sienet nostavat päätään, paitsi ne jotkut, joita juuri haluaisin nähdä.


Kauniit sammalmatot on tietysti kuvaamatta, sillä kukapa voisi kulkea sankon, sieniveitsen, poimurin, puhelimen, kameran ja muiden tykötarpeiden kanssa vaivatta luonnossa :)

Omenainnostukseni jatkuu myös. Edelliseen omppupostaukseen sain Siniltä vinkin pakastaa omenoita ihan raakoina viipaleina. Sain vielä sankollisen omenoita ja kokeilin tuota pakastamista, samoin viipaleiden kiehauttamista sokerin kanssa. Leivoin myös pakasteeseen omena-juustotortun vuosien takaisella ohjeella. Omppujen osalta talvikin voi tulla!


Olipa ihana viikonloppu. Syyskuu on niin hienoa aikaa, että tässä kohtaa pitäisi olla lomaa!


Lisäys:
Kanelinmakuinen omena-juustotorttu

Pohja:
100 g margariinia
0,5 dl sokeria
1 muna
2,25 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja levitä taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte:
4 omenaa
0,5 dl sokeria
1 tl kanelia
Viipaloi kuoritut omenat ja aseta ne limittäin pohjataikinan päälle. Ripottele päälle sokeri ja kaneli.

Pinnalle:
1 rasia (170 g) Naturel Creme Bonjouria (tai muuta maustamatonta tuorejuustoa)
1 dl maitoa tai omenamehua
0,75 dl sokeria
2 munaa
Notkista juusto, sekoita siihen neste, sokeri ja munat. Kaada seos vuokaan.

Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia.

Lautasista parhain

Minulla on varsinaisesti kolmet lautaset: Teemat, Pentikin Ainot ja nämä kuvassa olevat ruskeakukkaiset Arabian Elina-peruslautaset, jotka ovat ihkaensimmäiset omat lautaseni. Ja mikä onkaan lautasista parhain?
- Arabian kukkalautanen!

Hyvä arkilautanen on sopivan kokoinen, kestävä ja kevyt käsitellä. Nuo kaikki toiveet täyttyvät suosikkilautasmallissani. Koska omia lautasiani on jäljellä enää viisi, olen ilahtuneena ostanut kirpparilta samanmallisia Arabian lautasia lisää.


Ensin löysin 6 kpl kultareunaisia ja viime viikolla löysin vielä nuo kaksi turkoosinvihreäkuvioista Oliviaa. Näitä tulokkaita kyllä ihailen!




Tuossa reunakoristeessa on jotakin, josta pidän. Se vaikuttaa 50-lukulaiselta, mutta on oikeasti uudempi. En panisi pahakseni, vaikka tielleni osuisi samaa tyyliä oleva kulho.

Yötä myöten

Onnekkaana omppujen saajana olen täällä puuhaillut ihan yötä myöten. Olen tehnyt mehumaijalla mehua ja kattilassa hilloketta, ja mukavaa on ollut.


Lasitölkit ja vanhanajan pullot olisivat kyllä näihin ne ainoat oikeat, mutta käytännöllisyys menee nyt kauneuden edelle, sillä pakastan kaiken, ja siihen nämä muoviset ja kulmikkaat astiat ovat tosi toimivia.


Pöydällä näissä kuvissa on Tampellan Teleprint-kankaasta ommeltu liina, joka oli lapsuudenkodissani käytössä ehkä joskus 70-80 -lukujen vaihteessa. Liina valittiin reippaille kaverikekkereille, jonne leivoin kokeeksi pätkiskakun. Kakku maistuu reilusti minttusuklaalle ja on oikein hyvää myös kahvin kanssa. Pätkiskakun resepti on täältä. Minä jätin tosin kuorrutteen ohueksi, ettei kakusta tulisi liian makea.


Yötä myöten olen välillä tehnyt myös työhön liittyviä asioita. Uudessa työssä on tosi mukavaa, mutta kaikenlaisen uuden opetteleminen vie vielä puhtia myös illoista.

Pari postausta on täällä pitänyt jättää välistä, kun en ole päässyt yhteisymmärrykseen kuvakollaasiohjelman kanssa, ja olisin niin halunnut laittaa kollaaseja :) No, ehkä sitten toisella kertaa!

Tulipa sopivasti

Kiitokset Meijerielämän Lumikolle sopivaan saumaan tulleesta tunnustuksesta! Tällä viikolla se tuntui erityisen hyvältä!

Tunnustuksen mukana sain kolme tehtävää.

Ensiksi jaan tämän tunnustuksen viidelle blogille, joista pidän ja jotka inspiroivat minua. Tällä kertaa sellaisilta tuntuvat:

• Tunnelmaa, juuri sen tunnelman vuoksi
• Apinalandia, elämänmakuisten juttujen ja kuvien vuoksi
• Kirsikkapuu, mukavien juttujen ja käsillä tekemisen vuoksi
• Siltakulma, rauhallisten ja tunnelmallisten juttujensa vuoksi
• Päärynäpuun alla -blogiin siirtyvä Hattarakaruselli, jonka leivonta- ja juhlapostauksiin tämä tunnustus sopii niin hyvin.

Toiseksi kerron kolme asiaa, joita rakastan:
1. Rakastan erästä pikkukaupunkia! Niin paljon, että voisin kirjoittaa tämän kaikkiin kohtiin!
2. Tykkään taitoluistelusta, fanitan.
3. Tykkään aikaisista aamuista, jolloin olen liikkeellä etuajassa.

Kolmanneksi kuva, josta tykkään ja miksi. Koska tunnustuskuvakin on ruokaan viittaava, nappaan kesäkuvista tämän:

Kuva on otettu berliiniläisessä italialaisravintolassa :) Tämän kattauksen punaiset värisävyt olivat niin reippaat, että otin kuvan. Tykkään kuvasta siksi, että se välittää minulle edelleen sitä tunnelmaa, mikä tuolla ruokaillessa oli. Ja siksi, että kattauksestakin tulee kaunis aika yksinkertaisin asioin. Harmillisesti vaan tuota kynttilää ei sytytetty, koska oli vielä päivä.

Näiden sanojen ja kuvan kanssa lähetän tunnustuksen eteenpäin. Toivottavasti tunnustuksen saajat ehtisivät ainakin kertoa itsestään kakkosen ja kolmosen, sekin olisi mukavaa.