Olen siirtynyt tiskaamaan käsin ja nautin siitä. Välillä on mukava pysähtyä katsomaan tätä arjen kauneutta keittiössä.
Myös joku toinen päivä ehdin katsella valumassa olevia astioita samassa tilanteessa. Nuo punaiset emalit saavat minut aina hyvälle tuulelle.
Finelin punaisesta kasarista pulitin "pitkin hampain" 15 euroa lahtelaisella kirppiksellä. Myöhemmin huomasin, että sehän ei tainnutkaan olla paha hinta, kun kunto on sisältäkin loistava. Vaikka en retrotyyliä tietoisesti haekaan, niin pieninä ripauksina nämä väriläiskät ovat ilo silmälle ja mielelle.
sunnuntai 8. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei, hinta kasarista ei todellakaan ollut paha, kysesssä on Raija Uosikkisen suunnittelema Primavera-sarjan kasari ja sarja on kovasti haluttu (myös itse sitä etsiskelen ja mitä olen löytänyt, paljon olen maksanut, grr...)ja hyväkuntoinen kasari pelkästään on jo useamman kympin arvoinen, kannellisena vielä arvokkaampi. Mutta tärkeintä on tietenkin nauttia ja käyttää kauniita esineitä, joskus niiden tunnistaminen on vaan kivaa.
VastaaPoistaTuon kommentin siis kirjoitti Pauliinalotta, joka ei ollut dorkana kirjautunut sisään, koska oli muka niin kiire kommentoida :)
VastaaPoistaJuu, tiesin kyllä ostaessani, että se on Uosikkisen suunnittelema. Olisin vaan halunnut tehdä vielä edullisemman löydön ;-) Minä muuten käytän omia fineleitäni ihan ruuanlaitossa.
VastaaPoistaOnpa hauskaa, että olet kommentoinut tätä tosi vanhaa tekstiä, kiitos siitä!